Suomen luonto on täynnä mahtavan aromikkaita yrttejä. Luonnosta käsin kerätyt ja kuivatut yrtit ovat vastuullista lähituotantoa parhaimmillaan.
Tuunaa tutut arkiruuat ripauksella suomalaista niittyä tai metsänlaitaa.
Nokkonen
Piikikkäästä ulkomuodostaan huolimatta, nokkonen on mahtavan monipuolinen raaka-aine. Sen osista syötäviksi kelpaavat lehdet ja siemenet. Varsien kuiduista tehdään mm. lankaa.
Sisäisesti nautittuna nokkonen hoitaa kehoa päästä varpaisiin. Se on hyväksi iholle, hiuksille ja kynsille. Se vahvistaa verta ja on sisäelinten ystävä. Nokkosen siemenistä on myös apua uupumukseen ja masennukseen.
Nokkosta kannattaa välttää, jos kärsii sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta ja niistä johtuvasta turvotuksesta.
Kuivattu
Nokkosenlehti rouhe
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
Tässä on varsinainen luonnon oma vitamiinipommi ja ruoan rikastuttaja. Kokeile nokkosta vaikka pinaatin kaverina!
Ravintoaineet:
Sisältää rautaa, piitä, kalsiumia ja beetakaroteenia
KÄYTTÖ
Tuoreena: ryöpättävä, letut, laatikot lasagnet, keitot.
Kuivattuna: ruuan rikastuttajaksi kaikkeen mahdolliseen, myös leivontaan.
Kuivatut
Nokkosen siemenet
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
Nokkosen siemenillä elinvoimaa elämään. Nämä pienet helmet ovat täynnä tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita.
Ravintoaineet:
Hyvia rasvahappoja, rautaa, A-, C- JA E-vitamiineja, magnesiumia, kalsiumia, piitä
KÄYTTÖ
1 tl–1 rkl päivässä jugurtin, puuron, smoothien joukkoon. Siemeniä voit käyttää myös leivonnassa. Huom! Älä ylitä päivittäistä käyttösuositusta.
Vatsan hellijä
maitohorsman lehti
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
Helli vatsaasi Maitohorsmalla. Horsman nuorista lehdistä on moneksi. Niistä voi tehdä vatsaa rauhoittavaa teetä tai käyttää viherjauheena leivontaan. Tässä kohden luonto ei kitsastele määrässä eikä laadussa.
Ravintoaineet:
Proteiineja, karotenoideja, C- ja B-vitamiineja, kivennäisaineita, hivenaineita.
KÄYTTÖ
Teenä, etenkin vatsaoireiden hoitoon,
leivontaan.
Nivelten ystävä
vuohenputken lehti
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
Vuohenputki on nivelten ystävä. Sen syötäviä osia ovat nuoret lehdet ja juurakot. Kuivatut lehdet sopivat hyvin ruokien maustamiseen, mutta tätä villivihannesta voi nauttia myös pinaatin tapaan.
Ravintoaineet:
Proteiinia, kuituja, kaliumia, C-vitamiinia.
KÄYTTÖ
Smoothien ja jugurtin joukkoon, ruokien maustamiseen, eritoten tomaattiruokien.
Tällä hetkellä Villiyrityksen tuotteita voit ostaa mm. toritapahtumissa. Tapahtumien ajat ja paikat päivittyvät Villiyrityksen somekanaviin. Voit ottaa minuun yhteyttä myös puhelimitse tai sähköpostilla.
VILLEJÄ MAKUJA
jälkiruokiin
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
Mesiangervopannacotta
Mesiangervo-
pannacotta
5 dl kuohukermaa tai soijakermaa
2 dl mesiangervon kukkia ja/tai lehtiä
1 dl hyytelösokeria tai 2 liivatelehteä ja 1 dl sokeria
4 annosta. Ohje on julkaistu Aarteessa 6/2019
HUOM! Mesiangervo ei sovi aspiriiniallergisille, siitepölyherkille eikä kaikille astmaatikoille. Joillekin sen tuoksu aiheuttaa päänsärkyä.
Mesiangervo ei sovi myöskään henkilöille, jotka käyttävät verenohennuslääkkeitä kuten Marevania, eikä munuaisvaivoista kärsiville. Kasvin yliannostus voi aiheuttaa pahoinvointia, huimausta tai mahahaavan.
Raskauden aikana ei pidä käyttää mesiangervoa, sillä se saattaa aiheuttaa kohdun supistuksia.
Valmistus
Kiehauta kerma ja lisää mesiangervo, anna kiehua hiljalleen noin 5 minuuttia. Siivilöi kukat pois. Lisää kuumaan nesteeseen hyytelösokeri ja keitä vielä puoli minuuttia.
Jos käytät liivatetta, liota liivatelehdet kylmässä vedessä. Lisää kuumaan kermaan 1 dl sokeria ja pehmeät liivatelehdet, joista olet puristanut ylimääräisen veden. Sekoita hyvin ja anna seoksen kiehahtaa.
Jaa pannacotta annoskulhoihin ja laita annokset jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi tai yön yli.
